Sokeri-Jussin tarinat


Kievarin kattoa kannattelee pitkä mastopuu – jostain kaukaa tuotu, joskus hyvin kauan sitten käsityönä veistetty kattoparru.

Menneen ajan tunnelmaa vanhan hirsimakasiinin suojissa

Sokeri-Jussin Kievari ei ole vain ravintola ravintoloiden joukossa, vaan se on kokemus ja elämys sinänsä. Se on paikka, joka erottuu yksilöllisyytensä vuoksi. Kievarin miljöö jättää hyvän ruuan tuoman lämpimän olon lisäksi muistijäljen viihtyisästä, kotoisan rauhallisesta ja asiakasta joustavasti palvelevasta paikasta.

Sokeri-Jussin Kievari sijaitsee Oulun Pikisaaressa, käsinveistetyssa hirsirakennuksessa, jonka suojissa kukoisti aikanaan oululainen laivanrakennus. Nyt siellä kukoistaa menneisyyden arvostamisesta ja suomalaisuudesta voimansa ammentava ravintolaympäristö.


Kesäisin patiolla kukkivat pelakuut – punaiset tietysti –
eihän mikään muu tänne sopisikaan.

 

Sokeri-Jussi seikkaili merellä ja siirapissa

Kievarin makasiini on ollut nykyisellä paikallaan ainakin 150 vuotta. Tarkkaa aikaa, jolloin rakennus – perimätiedon mukaan – uitettiin Iijokea pitkin Pikisaareen, ei tiedetä. Ehkäpä makasiini pystytettiin vuoden 1854 aikana, sen jälkeen kun englantilaiset olivat tuhonneet Oulun laivanrakennusteollisuuden polttamalla Pikisaaren maan tasalle.

 


Pikisaaren rantaa, Kievarin makasiini näkyy kuvassa veneen yläpuolella oikealla.
Yksityiskohta postikortista vuodelta 1914.

Sokeri-Jussin nimi juontaa vuorineuvos Johan Grunströmiin (1877 - 1953) ja hänen tilaamaansa höyrylaivaan. Sokeri-Jussi oli kuulu oululainen alus, vaikkei se koskaan meriä seilannut tällä nimellä. Marraskuussa 1939 Grunströmin johtama Suomen Sokeri tilasi paatin Oulun Konepajalta. Sota viivästytti rautalaivan valmistumista Pirisaaren rannassa syksyyn 1945. Laiva päätyi lopulta Välimeren pohjaan karilleajossa Algerian rannikolla 1969.


Toimitusjohtaja John Grunström oli suomenkielisen elinkeinoelämän uudistaja. Oulun porvarien keskuudessa häntä arvostettiin mm. Oulun Konepajan johtokunnan jäsenenä. Lempinimensä Sokeri-Jussi sai humpsahdettuaan tehtaallaan tuhannen litran siirappisäiliöön. Hullusti olisi herran käynyt, ellei reppunsa unohtanut työläinen olisi palannut työpaikalleen ja pelastanut pomonsa liemestä.


Lisää palasia menneestä (PDF-tiedosto)
Artikkeli Pikisaaren, Sokeri-Jussin ja hirsimakasiinin historiasta.